Support Association for Finnish Inventors
© Support Association for Finnish Inventors
2006 - 2010. Updated 18.4.2010
2006 - 2010. Updated 18.4.2010
Innovation Strategy
National innovation strategy review report
1. JOHDANTO
Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen (SKTY) missiona on tukea suomalaisia keksijöitä ja ylipäätään maamme innovaatiotoimintaa.
Kauppa- ja teollisuusministeriö, nyttemmin työvoima- ja elinkeinoministeriö (TEM), asetti Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaisesti 28.9.2007 ohjausryhmän Sitran yliasiamies Esko Ahon puheenjohdolla Suomen
kansallisen innovaatiostrategian laatimista varten. Ohjausryhmä luovutti ehdotuksensa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle 12.6.2008.
SKTY:n hallitus on tiedostanut kansallisen innovaatiostrategian laatimisen laajan yhteiskunnallisen merkityksen Suomen tulevaisuuden kannalta ja yhdistys on toiminut aktiivisesti asian edistämiseksi.
SKTY järjesti yhteistyössä patentti- ja rekisterihallituksen, Lappeenrannan kaupungin ja Headline Oy:n kanssa 25–26.4.2007 Maailman Henkisen Omaisuuden Päivän ja Suomen Innovaatioparlamentin Lappeenrannassa.
Parlamentin työskentelyyn osallistui lähes 200 asiasta kiinnostunutta innovaatiotoiminnassa mukana olevaa kansalaista. Parlamentin työskentelyn tulosten pohjalta SKTY laati ehdotuksensa Suomen kansalliseksi
innovaatiostrategiaksi (http://www.innovaatiostrategia.fi/fi/taustaaineisto/teollisjatekijanoike), joka on myös annettu tiedoksi kansal-lisen innovaatiostrategian laadintaryhmälle.
SKTY järjesti 27.11.2007 Helsingin Suomalaisella Klubilla keskustelutilaisuuden ”Kansallisen innovaatiostrategian työstäminen – Mitä Suomi todella tarvitsee”? Tässä tilaisuudessa käytiin läpi kansallisen innovaatiostrategialuonnoksen kehitystilanne sekä useita käytännön esimerkkejä suomalaisista innovaatiokokemuksista käytännössä.
Yhteistyössä patentti- ja rekisterihallituksen, Vantaan kaupungin ja Headline Oy:n kanssa SKTY järjesti huhtikuun 24–25. päivinä 2008 Maailman Henkisen Omaisuuden Päivän ja Innovaatioparlamentin Vantaalla. Parlamentti hyväksyi
täysistunnossaan lukuisia aloitteita ja suosituspäätöksiä maamme kilpailukyvyn vahvistamiseksi innovaatioiden kautta. Yhteenveto saatettiin TEM:n tiedoksi.
Kansallisen innovaatiostrategian tärkeyden vuoksi SKTY myös päätti 28.11.2007 tehdä riippumattoman katselmuksensa strategiaehdotuksesta organisaatioissa yleisesti noudatettavien periaatteiden ja standardikäytäntöjen
mukaisesti. Tämän katselmuksen tekemistä varten SKTY kutsui seuraavan ryhmän:
- Juhani Anttila, puheenjohtaja
- Jorma Hanski
- Timo Kivi-Koskinen
- Yrjö Rinta-Jouppi
- Vappu Taipale
- Timo Heikkinen, sihteeri
Liitteessä 1 katselmointiryhmän jäsenten CV:t. Osanottajat edustavat tässä katselmuksessa monipuolisesti omaa asiantuntemustaan, mutta eivät mitään varsinaista osapuolta.
Katselmusryhmä sai kansallisen strategiaehdotuksen käyttöönsä 12.6.2008.
2. KATSELMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKINNAN NÄKÖKULMAT
Innovaatiostrategiaehdotuksen katselmus tehtiin siten kuin vakiintunutta katselmustoimintaa toteutetaan kehittyneissä organisaatioissa osana laadukasta johtamistoimintaa. Katselmus ei ole luonteeltaan ”poliisitoimintaa” vaan palvelua katselmuskohteen edelleen kehittämiseksi ja edistämiseksi.
Katselmus perustuu osallistujien osaamiseen. Katselmusryhmän jäsenillä on asiantuntemusta kansallisen innovaatiotoiminnan eri alueista sekä katselmustekniikasta ja riippumattomuus strategiaehdotuksen laadinnasta.
Katselmuksen kohteena oli 12.6.2008 julkaistu esitys kansalliseksi innovaatiostrategiaksi.
Katselmuksessa määritettiin, miten hyvin (sopivuuden, riittävyyden sekä vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta) ehdotuksessaan esitetyt toimenpiteet mahdollistavat asetettujen päämäärien mukaisten tavoitteiden saavuttamisen Suomen kansallisen innovaatioprosessiverkoston kehittymisessä. Katselmuksessa oli pääpaino strategiaehdotuksen
soveltamisen kelpoisuuden tutkinnassa (validation).
Katselmuksessa tarkasteltiin strategiaehdotusta sen pohjalta, mitä vaikutuksia sillä voidaan saada aikaan yhteiskunnan eri toimijoiden innovaatioprosesseissa erityisesti seuraavan seitsemän tutkinta-aiheen osalta:
1. Innovaatiotuotokset: Innovatiivisuus, innovaatiot ja innovaatioiden syntymistä tukevat tulokset
2. Innovaatioprosessit: Innovaatioita synnyttävien, toteuttavien ja tukevien prosessien toimivuus, vaikuttavuus ja
tehokkuus
3. Inhimilliset resurssit: Inhimillisten resurssien toiminta innovaatioita synnyttävissä, toteuttavissa ja tukevissa
prosesseissa
4. Välineet: Välineet, keinot, menetelmät, jne. innovaatioita synnyttävissä, toteuttavissa ja tukevissa prosesseissa
5. Innovaatiosyötteet: Syötteet innovaatioita synnyttäville, toteuttaville ja tukeville prosesseille
6. Rahoitus: Innovaatiotoiminnan rahoitus ja rahoitusjärjestelyt
7. Toiminnan hallinta: Innovaatioita synnyttävien, toteuttavien ja tukevien prosessien suorituskyvyn hallinta
(johtaminen)
3. KATSELMUSHAVAINNOT
3.1 HYVÄT ASIAT
Katselmuksessa havaittiin mm. seuraavat hyvät asiat, jotka voivat edistää kansallisen innovaatiotoiminnan myönteistä ja laaja-alaista kehittymistä Suomessa:
- Suuret ja haasteelliset päämäärät (goals), kuten edelläkävijyys, ylivertaisuus ja kilpailukykyisyys, kansallisen
innovaatiotoiminnan kehittymiselle.
- Yksilöllisyyttä ja yrittäjyyttä korostetaan.
- Innovatiivisuuskoulutuksen tärkeys on tiedostettu.
- Monikulttuurisuus, liikkuvuus ja globaalinen verkostomainen toiminta on tiedostettu tärkeiksi tekijöiksi
innovaatiotoiminnassa.
- Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys on nähty tärkeänä innovaatiotoiminnan lähtökohtana.
- Strategiaehdotuksen laadinnan vastuuhenkilöt ovat merkittäviä päätöksentekijöitä.
- Valtiosektorin konserniohjauksen tärkeys on tunnistettu kansallisen innovaatiostrategian toteuttamisessa.
3.2 HEIKKOUDET
Strategiaehdotukseen sisältyy seuraavia merkittäviä heikkouksia, jotka voivat haitata tai estää strategian tarkoituksen toteutumisen:
- Innovaatioprosessit ovat määrittämättä (osallistujat, valtiosektorin rooli, syötteet, tuotteet ja osaprosessit).
Innovaatioprosessien nykyajan oleellisten prosessivaatimusten, ajan, nopeuden ja ketteryyden, tiedostaminen
puuttuu.
- Konkreettiset tavoitteet (targets) ja strategiset valinnat ja riskienhallinta puuttuvat siltä osin, kuin ne liittyvät
erityisesti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osallistumiseen.
- Innovaatiokentän ja sen nykytilan kuvaus puuttuvat. Nykyisten instituutioiden toiminnassa olevia ongelmia,
päällekkäisyyksiä ja puutteita ei käsitellä.
- Strategia kattaa ensisijaisesti valtiotoimijat ja niiden suljetut ja hierarkkiset vertikaalirakenteet. Kansallisen
innovaatiotoiminnan rooli on jäänyt epäselväksi eurooppalaisessa ja globaalissa ympäristössä.
- Ehdotus on monin paikoin hajaantunut käsittelemään kaikkinaista kehittämistä, jolloin fokus tehokkaisiin
innovaatiotoiminnan kehittämistoimenpiteisiin häviää.
- Strategiatyöhön ei ole esitetty käytettäväksi toimintamalleja tai työkaluja, ja strategisen johtamisen tyypilliset
tunnusmerkit puuttuvat (missio, visio, sitouttaminen, panostukset, resursointi, aikataulutus sekä tunnussuureet ja
mittarit).
- Peruskäsitteiden osalta on ristiriitaisuuksia, eikä käsitteitä ole määritelty.
- Arvomaailman kehittäminen innovaatio- ja yrittäjyysmyönteiseksi puuttuu.
- Strategiaehdotuksen esittämät tulokset eivät osoita innovatiivisuutta, vaan pikemminkin on tuotu esille tavanomaisia
toimenpidehaasteita tuloksina.
4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Katselmushavaintoihin pohjautuen katselmusryhmä haluaa tuoda esille seuraavia mahdollisuuksia toimenpiteiksi innovaatiostrategiaehdotuksen edelleen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi:
- Kansallisen innovaatiotoiminnan koko kenttä ja sen toimijat sekä niiden innovaatioihin liittyvät prosessit kartoitetaan.
- Toimijat sitoutetaan laajan keskustelun avulla ennen strategian toimenpiteiden käynnistämistä.
- Innovaatioparlamentin puitteissa luodaan avoin innovaatiotoimintaverkosto, joka pohjautuu interaktiivisiin sosiaalisiin
teknologioihin (Web 2.0) ja jonka kautta saatetaan vuorovaikutteisesti yhteen eri toimijoiden intressit.
- Luodaan yleinen kansallinen innovaatiopolitiikka (policy) katselmuksessa havaittujen hyvien asioiden
hyödyntämiseksi, ja kehitetään innovaatioosaamista sekä organisaatio- että yksilötasolla (mukaan lukien
organisaatioiden johtoasemissa olevat henkilöt).
- Innovaatiostrategiaehdotus tulisi ymmärtää vasta yhtenä perusselvityksenä, jonka pohjalta tässä katselmuksessa
esille tuotujen näkökohtien huomioon ottamisen jälkeen voidaan aloittaa lopullisen konkreettisen ja yksityiskohtaisen
strategian ja sen toteutussuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen.
- Uudistustoimenpiteet edellyttävät kokonaisuuteen koordinoituja toteutussuunnitelmia, tekijöitä, aikatauluja sekä
henkisiä ja aineellisia resursseja. Tässä on kaikilla asiaan liittyvillä toimijoilla paljon tekemistä, johon liittyy myös
edunvalvontaa.
- Innovaatiostrategian jatkokehittämisessä ja sen toteuttamisessa tulisi hyödyntää yleisesti hyväksi tunnustettuja
strategisen johtamisen toimintamalleja ja työkaluja. Strategiassa käytettävät peruskäsitteet tulisi määritellä.
- Tulisi tuoda esille, miten innovaatioprosesseja hallitaan ottaen huomioon niiden merkittävä parantaminen
nykytilanteeseen verrattuna.
- Erityishuomio tulisi osoittaa innovaatioprosessien alku- ja loppupään toimintoihin (esim. ideointi, tuotekehitys,
kaupallistaminen ja tuotanto).
- Kansallisen strategian toteuttamisessa tulee ottaa huomioon, että todelliset ratkaisut tehdään itsenäisesti toimivien
toimijoiden toimesta.
- Innovaatiostrategiaa toteutettaessa tulisi myös tuoda esille asiat, jotka voidaan tehdä heti pienin ponnistuksin
(quick hits) ja miten ne toteutetaan.
- Parannetaan yksityisen keksintötoiminnan edellytyksiä sekä yksityisten ihmisten innovaatiopotentiaalin käyttöön
saamista.
- Yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan yleistä toimintaympäristöä tulisi kehittää.
- Julkisten hankintojen säännöstöjä tulisi kehittää innovatiivisyystekijän huomioonottamiseksi menettelyissä.
Yksityiskohtaisia tietoja katselmusryhmän havainnoista ja niihin liittyvistä kommenteista ja toimenpide-ehdotuksista on koottu liitteeseen 2. Katselmusryhmä on päätynyt tuloksiinsa yksimielisenä.
Helsingissä 18.8.2008
Juhani Anttila
Jorma Hanski
Timo Kivi-Koskinen
Yrjö Rinta-Jouppi
Vappu Taipale
Timo Heikkinen
Katso myös:
Katselmusraportti PDF 114kt
Katselmustulokset PDF 52kt
Katselmus-cvt1_1 PDF 470kt
Kansallisen_innovaatiostrategian_katselmusraportti PDF 127kt
Innovaatiostrategia
VN innovaatiopolittinen selonteko eduskunnalle PDF 440kt
Evaluation of the Finnish National Innovation System
Innovaatioparlamentin ehdotus 2007 PDF 100kt
Media
3.1 HYVÄT ASIAT
Katselmuksessa havaittiin mm. seuraavat hyvät asiat, jotka voivat edistää kansallisen innovaatiotoiminnan myönteistä ja laaja-alaista kehittymistä Suomessa:
- Suuret ja haasteelliset päämäärät (goals), kuten edelläkävijyys, ylivertaisuus ja kilpailukykyisyys, kansallisen
innovaatiotoiminnan kehittymiselle.
- Yksilöllisyyttä ja yrittäjyyttä korostetaan.
- Innovatiivisuuskoulutuksen tärkeys on tiedostettu.
- Monikulttuurisuus, liikkuvuus ja globaalinen verkostomainen toiminta on tiedostettu tärkeiksi tekijöiksi
innovaatiotoiminnassa.
- Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys on nähty tärkeänä innovaatiotoiminnan lähtökohtana.
- Strategiaehdotuksen laadinnan vastuuhenkilöt ovat merkittäviä päätöksentekijöitä.
- Valtiosektorin konserniohjauksen tärkeys on tunnistettu kansallisen innovaatiostrategian toteuttamisessa.
3.2 HEIKKOUDET
Strategiaehdotukseen sisältyy seuraavia merkittäviä heikkouksia, jotka voivat haitata tai estää strategian tarkoituksen toteutumisen:
- Innovaatioprosessit ovat määrittämättä (osallistujat, valtiosektorin rooli, syötteet, tuotteet ja osaprosessit).
Innovaatioprosessien nykyajan oleellisten prosessivaatimusten, ajan, nopeuden ja ketteryyden, tiedostaminen
puuttuu.
- Konkreettiset tavoitteet (targets) ja strategiset valinnat ja riskienhallinta puuttuvat siltä osin, kuin ne liittyvät
erityisesti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osallistumiseen.
- Innovaatiokentän ja sen nykytilan kuvaus puuttuvat. Nykyisten instituutioiden toiminnassa olevia ongelmia,
päällekkäisyyksiä ja puutteita ei käsitellä.
- Strategia kattaa ensisijaisesti valtiotoimijat ja niiden suljetut ja hierarkkiset vertikaalirakenteet. Kansallisen
innovaatiotoiminnan rooli on jäänyt epäselväksi eurooppalaisessa ja globaalissa ympäristössä.
- Ehdotus on monin paikoin hajaantunut käsittelemään kaikkinaista kehittämistä, jolloin fokus tehokkaisiin
innovaatiotoiminnan kehittämistoimenpiteisiin häviää.
- Strategiatyöhön ei ole esitetty käytettäväksi toimintamalleja tai työkaluja, ja strategisen johtamisen tyypilliset
tunnusmerkit puuttuvat (missio, visio, sitouttaminen, panostukset, resursointi, aikataulutus sekä tunnussuureet ja
mittarit).
- Peruskäsitteiden osalta on ristiriitaisuuksia, eikä käsitteitä ole määritelty.
- Arvomaailman kehittäminen innovaatio- ja yrittäjyysmyönteiseksi puuttuu.
- Strategiaehdotuksen esittämät tulokset eivät osoita innovatiivisuutta, vaan pikemminkin on tuotu esille tavanomaisia
toimenpidehaasteita tuloksina.
4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Katselmushavaintoihin pohjautuen katselmusryhmä haluaa tuoda esille seuraavia mahdollisuuksia toimenpiteiksi innovaatiostrategiaehdotuksen edelleen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi:
- Kansallisen innovaatiotoiminnan koko kenttä ja sen toimijat sekä niiden innovaatioihin liittyvät prosessit kartoitetaan.
- Toimijat sitoutetaan laajan keskustelun avulla ennen strategian toimenpiteiden käynnistämistä.
- Innovaatioparlamentin puitteissa luodaan avoin innovaatiotoimintaverkosto, joka pohjautuu interaktiivisiin sosiaalisiin
teknologioihin (Web 2.0) ja jonka kautta saatetaan vuorovaikutteisesti yhteen eri toimijoiden intressit.
- Luodaan yleinen kansallinen innovaatiopolitiikka (policy) katselmuksessa havaittujen hyvien asioiden
hyödyntämiseksi, ja kehitetään innovaatioosaamista sekä organisaatio- että yksilötasolla (mukaan lukien
organisaatioiden johtoasemissa olevat henkilöt).
- Innovaatiostrategiaehdotus tulisi ymmärtää vasta yhtenä perusselvityksenä, jonka pohjalta tässä katselmuksessa
esille tuotujen näkökohtien huomioon ottamisen jälkeen voidaan aloittaa lopullisen konkreettisen ja yksityiskohtaisen
strategian ja sen toteutussuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen.
- Uudistustoimenpiteet edellyttävät kokonaisuuteen koordinoituja toteutussuunnitelmia, tekijöitä, aikatauluja sekä
henkisiä ja aineellisia resursseja. Tässä on kaikilla asiaan liittyvillä toimijoilla paljon tekemistä, johon liittyy myös
edunvalvontaa.
- Innovaatiostrategian jatkokehittämisessä ja sen toteuttamisessa tulisi hyödyntää yleisesti hyväksi tunnustettuja
strategisen johtamisen toimintamalleja ja työkaluja. Strategiassa käytettävät peruskäsitteet tulisi määritellä.
- Tulisi tuoda esille, miten innovaatioprosesseja hallitaan ottaen huomioon niiden merkittävä parantaminen
nykytilanteeseen verrattuna.
- Erityishuomio tulisi osoittaa innovaatioprosessien alku- ja loppupään toimintoihin (esim. ideointi, tuotekehitys,
kaupallistaminen ja tuotanto).
- Kansallisen strategian toteuttamisessa tulee ottaa huomioon, että todelliset ratkaisut tehdään itsenäisesti toimivien
toimijoiden toimesta.
- Innovaatiostrategiaa toteutettaessa tulisi myös tuoda esille asiat, jotka voidaan tehdä heti pienin ponnistuksin
(quick hits) ja miten ne toteutetaan.
- Parannetaan yksityisen keksintötoiminnan edellytyksiä sekä yksityisten ihmisten innovaatiopotentiaalin käyttöön
saamista.
- Yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan yleistä toimintaympäristöä tulisi kehittää.
- Julkisten hankintojen säännöstöjä tulisi kehittää innovatiivisyystekijän huomioonottamiseksi menettelyissä.
Yksityiskohtaisia tietoja katselmusryhmän havainnoista ja niihin liittyvistä kommenteista ja toimenpide-ehdotuksista on koottu liitteeseen 2. Katselmusryhmä on päätynyt tuloksiinsa yksimielisenä.
Helsingissä 18.8.2008
Juhani Anttila
Jorma Hanski
Timo Kivi-Koskinen
Yrjö Rinta-Jouppi
Vappu Taipale
Timo Heikkinen
Katso myös:
Katselmusraportti PDF 114kt
Katselmustulokset PDF 52kt
Katselmus-cvt1_1 PDF 470kt
Kansallisen_innovaatiostrategian_katselmusraportti PDF 127kt
Innovaatiostrategia
VN innovaatiopolittinen selonteko eduskunnalle PDF 440kt
Evaluation of the Finnish National Innovation System
Innovaatioparlamentin ehdotus 2007 PDF 100kt
Media
Kuva 1.
Kansallisen innovaatiotoiminnan prosessit ja katselmuksen
tutkintaaiheet.
