Support Association for Finnish Inventors

1. JOHDANTO

Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen (SKTY) missiona on tukea suomalaisia keksijöitä ja ylipäätään maamme innovaatiotoimintaa.

Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavaa: ”Osana kansallisen innovaatiopolitiikan vahvistamista laaditaan kansallisen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten ja yksityisten keksijöiden mahdollisuuksien käyttää erilaisia suojamuotoja ja sitä kautta parantaa erilaisten tuotteidensa kaupallisia mahdollisuuksia”.

Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 2.11.2007 ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut ohjata kansallisen teollis- ja tekijänoikeuksien strategian (IPR-strategia) laatimista.

Työryhmän raportti valmistui joulukuussa 2008 ja oli saatavissa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuna 37/2008 otsikolla ”IPR tehokkaaseen käyttöön, Aineksia teollisuus- ja tekijänoikeusstrategiaan”.

Työryhmän tarkoituksena oli selvittää, millaiset IPR-ratkaisut parhaiten tukevat yritysten ja luovien tekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää teollis- ja tekijänoikeuksia. Erityisesti pkyritysten ja keksijöiden näkökulmat ovat olleet tarkastelun kohteena. työssään ryhmä oli kuullut monipuolisesti alan asiantuntijoita.

SKTY:n hallitus on tiedostanut kansallisen IPR-strategian laatimisen laajan yhteiskunnallisen merkityksen Suomen tulevaisuuden kannalta ja yhdistys on toiminut aktiivisesti asian edistämiseksi.

Kansallisen IPR-strategian tärkeyden vuoksi SKTY myös päätti 27.1.2009 tehdä riippumattoman katselmuksensa edellä mainitusta TEM:in raportista organisaatioissa yleisesti noudatettavien periaatteiden ja standardikäytäntöjen mukaisesti. Tämän katselmuksen tekemistä varten SKTY kutsui seuraavan ryhmän:

• Juhani Anttila, puheenjohtaja
• Jorma Hanski
• Pentti Juhala
• Timo Kivi-Koskinen
• Timo Vuorimies
• Timo Heikkinen, sihteeri

Liitteessä 1 katselmointiryhmän jäsenten CV:t. Osanottajat edustavat tässä katselmuksessa monipuolisesti omaa asiantuntemustaan, mutta eivät mitään varsinaista osapuolta.

Katselmusryhmä aloitti toimintansa 5.2.2009.

2. KATSELMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKINNAN NÄKÖKULMAT

TEM:in raportin katselmus tehtiin siten kuin vakiintunutta katselmustoimintaa toteutetaan kehittyneissä organisaatioissa osana laadukasta johtamistoimintaa. Katselmus ei ole luonteeltaan ”poliisitoimintaa” vaan palvelua kansallisen
IPR-strategian edelleen kehittämiseksi ja edistämiseksi.

Katselmus perustuu osallistujien osaamiseen. Katselmusryhmän jäsenillä on asiantuntemusta kansallisen innovaatiotoiminnan eri alueista sekä katselmustekniikasta ja riippumattomuus TEM:in raportin laadinnasta.

Katselmuksessa määritettiin, miten hyvin (sopivuuden, riittävyyden sekä vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta) TEM:in raportissa esitetyt toimenpiteet mahdollistavat asetettujen päämäärien mukaisten tavoitteiden saavuttamisen Suomen kansallisen IPRprosessiverkoston kehittymisessä. Katselmuksessa oli pääpaino strategiaehdotuksen soveltamisen kelpoisuuden tutkinnassa (validation).

Katselmuksessa tarkasteltiin strategiaehdotusta sen pohjalta, mitä vaikutuksia sillä voidaan saada aikaan yhteiskunnan eri toimijoiden IPR-prosesseissa erityisesti seuraavan seitsemän tutkinta-aiheen osalta (katso kuva 1):

1. IPR-tuotokset: IPR-tuotoksien syntymistä tukevat tulokset

2. IPR-prosessit: IPR-tuotoksia synnyttävien, toteuttavien ja tukevien prosessien toimivuus, vaikuttavuus ja tehokkuus

3. Inhimilliset resurssit: Inhimillisten resurssien toiminta IPR-tuotoksia synnyttävissä, toteuttavissa ja tukevissa
prosesseissa

4. Välineet: Välineet, keinot, menetelmät, jne. IPR-tuotoksia synnyttävissä, toteuttavissa ja tukevissa prosesseissa

5. IPR-syötteet: Syötteet IPR-tuotoksia synnyttäville, toteuttaville ja tukeville prosesseille

6. Rahoitus: IPR-toiminnan rahoitus ja rahoitusjärjestelyt

7. Toiminnan hallinta: IPR-tuotoksia synnyttävien, toteuttavien ja tukevien prosessien suorituskyvyn hallinta (johtaminen)

Kuva 1. Kansallisen IPR-toiminnan prosessit ja katselmuksen tutkinta-aiheet.

3.1 HYVÄT ASIAT

Katselmuksessa havaittiin mm. seuraavat hyvät asiat, jotka voivat edistää kansallisen IPRtoiminnan
myönteistä ja laaja-alaista kehittymistä Suomessa:

• Raportti nostaa IPR-osaamisen, tietoisuuden, koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueiksi kansallisen strategian
valmistelussa, mikä tuo uuden lähtökohdan IPR:ään liittyvien toimintojen kehittymisessä. Tarkastelua on tehty keksijän,
yrityksen ja liiketoiminnan eri osa-alueita.

• Raportti tuo esille tärkeinä näkökulmina globalisaation, digitalisoitumisen, konvergenssin, politisoitumisen ja ekspansion
sekä näiden tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Esitetään, että tuotteeseen yhdistyy erilaisia immateriaalioikeuksia.

• IPR-toimintaa käsitellään kokonaisvaltaisesti sekä osana organisaatioiden liiketoimintojen strategista päätöksentekoa
että monimuotoisena kansallisena IPRkenttänä.

• Tuodaan monipuolisesti esille IPR-toiminnan rakenteita kansallisesti ja globaalisti sekä todetaan, että edellytetään
monien eri osapuolten verkostomaista toimintaa.

• Tuodaan esille organisaatioiden IPR-strategioiden tärkeys ja se, että yritykset kohtaavat aineettomat oikeudet
liiketoiminnan kokonaisuuteen niveltyvinä kysymyksinä.

• Raportissa tuodaan esille immateriaalioikeuksien verotuksen kehittämisen tarpeellisuus.

3.2 HEIKKOUDET

Strategiaehdotukseen sisältyy seuraavia merkittäviä heikkouksia, jotka voivat haitata tai estää strategian tarkoituksen toteutumisen:

• Julkaisu sisältää kuvauksen IPR-kentästä ja nostaa esille joukon ongelmia, mutta ei yritäkään ehdottaa niihin ratkaisua.

• Visio on esitetty, mutta ei ole esitetty strategista päämäärää, eikä sitä, miten päämäärän toteutuminen mitataan.
Strategian aikajänteestä sanotaan vain, että "vuoteen 2015 ulottuvassa strategiassa esitetään toimenpiteitä
havaittujen ongelmien poistamiseksi ja järjestelmän parantamiseksi". Tämä aikajänne on yhtenä kokonaisuutena liian
pitkä eikä toimenpiteille ole esitetty konkreettisia määräaikoja ja vastuiden erittelyä.

• Raportti ohittaa päätarkoituksensa keksijöiden ja pk-yritysten näkökulman. Kantaa ei oteta ongelmaan, miten
keksintöjen laatua ja määrää sekä hyödyntämistoimia voitaisiin parantaa.

• Eri organisaatioiden IPR-toimintojen prosessinäkökulmaa ei raportissa tuoda esille. Immateriaalioikeuksien aikajana on
epäselvä ja puutteellinen. Ei esitetä prosessia IPRtoimintojen strategista kehittämistä varten.

• Perusteollisuutta on käsitelty vain vähän ja palvelualan tilannetta on tarkasteltu vain perinteiseltä kannalta ja
toteamalla suojan kehittymättömyys suurimmaksi ongelmaksi

• Keskitytään vain formaaliin kouluttamiseen. Kuitenkin vain 20 % ihmisten oppimisesta tapahtuu formaalilla
kouluttamisella ja 80 % epämuodollisella (non-formal) tavalla tekemällä todellista työtä ja olemalla käytännön
yhteistoiminnassa toisten kanssa. Tällaista oppimista voidaan tukea nykyaikaisilla sosiaalisilla verkostoilla.

• Sitä, mitä olisi tehtävissä EU:ssa hajalla olevan työsuhde- ja korkeakoulukeksintölainsäädännön yhtenäistämiseksi, ei
raportissa käsitellä ja kuitenkin se on yksi keksintöön ja sen hyödyntämiseen liittyvien oikeuksien avainkysymyksiä.

• Rahoitukseen liittyviä aiheita on käsitelty puutteellisesti. Käytännössä vain nykyjärjestelmää on kuvattu. Esityksessä ei
ole rahoituksen määrään liittyviä kannanottoja.

• Keskitytään pääasiallisesti vain erilaisiin reaktiivisiin suojaustoimenpiteisiin eikä tuoda esille yritysten proaktiivisia
IPR-suuntauksia IPR-hyötyjen realisoimiseksi tehokkaasti. Esimerkiksi avoimen lähdemateriaalin käytön lisenssejä sekä
Creative Commons–periaatteita ja käytäntöjä ei ole käsitelty.

• Raportissa ei oteta kantaa IPR-kysymyksiin tilanteessa, missä yritykset solmivat strategisia, taktisia ja operatiivisia
kumppanuuksia ja luovat samalla uusia innovatiivisia tuotteita tai kun hyödynnetään globaaliseen IPR-toimintaan
liittyviä palveluita.

• Raportti ei käsittele tosiasiaa, että vain harvalla keksijällä on keksintötuloja, joista tuotekehitysmenot voitaisiin
vähentää. Keksijät tekevät tuotekehitystä rahalla, josta on jo kerran verot maksettu ja mitään menojen
vähennysoikeutta ei ole.

3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Katselmushavaintoihin pohjautuen katselmusryhmä haluaa tuoda esille seuraavia mahdollisuuksia toimenpiteiksi IPR-strategiaehdotuksen edelleen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi:

• Aikajänne vuoteen 2015 pitäisi osittaa konkreettisiin osiin ja osatavoitteisiin ja suoritusvastuisiin.
  Parantamistoimenpiteissä pitäisi ottaa huomioon myös laaja-alaiset radikaalit ja käänteentekevät ratkaisut
(breakthrough transformation). Myös "quick hits" eli nopeasti ja pienin kustannuksin sekä pienellä vaivalla tehtävät
parannukset pitäisi määritellä

• Strategiassa pitäisi tarkastella tilannetta myös yksittäisten ja erilaisten toimijoiden kannalta. Tavoitteiden yhteydessä
pitäisi ottaa kantaa myös kysymyksiin kuka, mitä, miksi, missä ja milloin.

• Strategiassa pitäisi olla selkeitä kannanottoja Suomen tavoitteista yhteisöpatentin, keskitetyn tuomioistuimen ja
patenttivirastojen keskinäisen työnjaon suhteen.

• IPR-alan osaamisen, tiedostamisen ja koulutuksen tarpeista pitäisi tehdä selvitys ottaen huomioon kansalaiset,
  organisaatiot ja IPR-asiantuntijat. Keksintöalan koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa pitäisi aloittaa mitä
pikimmin, koska kestää kauan ennen kuin osaajia saadaan organisaatioihin.

• Pitäisi ottaa esille, miten IPR-kentän eri organisaatioiden prosesseissa IPR-aiheen monipuoliset kysymykset aktivoituvat
  ja kehittyvät käytännössä sekä miten nuo prosessit saadaan vaikuttavasti ja tehokkaasti.

• Nykyinen rahoitus- ja neuvontatuki toimijoineen pitäisi arvioida ja kuvata (toimijat ja niiden roolit). Toimintaa tulee
arvioinnin pohjalta edelleen kehittää. Etenkin tukea innovaatioprosessin alkupäähän tulee lisästä.

• Eri valtionhallinnon yksiköiden tulisi johdonmukaisesti omissa strategisissa toimenpiteissään keskittyä toteuttamaan
niitä aiheita, jotka ovat tarpeellisia ja mahdollisia heidän omalla vastuullaan ja jotka edistävät yhteiskunnan muiden
organisaatioiden ja yksilöiden IPR-toiminnan hyödyntämistä. Heidän tulisi myös itse olla esimerkillisiä omissa
IPR-toiminnoissaan. Esimerkiksi asianmukaiset työsuhde- ja korkeakoulukeksintöjen menettelyohjeet tulisi saada
käyttöön.

• Pitäisi tarkastella eri organisaatioiden ja yksilöiden IPR-toimintoja ja tuloksia verkostomaisen ja proaktiivisen
yhteistoiminnan tuloksina. Tulisi hyödyntää nykyaikaisia interaktiivisia tietoteknisiä ratkaisuja eri organisaatioiden ja
yksilöiden IPR-aiheen yhteistoiminnassa ja tiedon lisäämisessä.

• Pitäisi tehdä IPR-palvelujen kansainvälistymisen selvitys, jossa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:
  Kansainvälisten IPR-yritysten tulo Suomeen ja suomalaisten laajentuminen kansainvälisille markkinoille sekä
IPR-palveluiden saatavuus ja hyödyntäminen globaalisesti.

Yksityiskohtaisia tietoja katselmusryhmän havainnoista ja niihin liittyvistä kommenteista ja toimenpide-ehdotuksista on
koottu liitteeseen 2.

Katselmusryhmä on päätynyt tuloksiinsa yksimielisenä.

Helsingissä 1.4.2009

Juhani Anttila
Jorma Hanski
Pentti Juhala
Timo Kivi-Koskinen
Timo Vuorimies
Timo Heikkinen

Liite 1 Katselmusryhmän jäsenten cv:t
Liite 2 Katselmustulokset

Katso myös:

IPR-katselmusraportti1_12 PDF 64kt

Katselmustulokset1_11.html PDF 83kt

IPR-katselmus-cvt1_1 PDF 474kt

IPR-strategia PDF 83kt

IPR tehokkaaseen käyttöön TEM37 PDF 780kt

Innovaatiostrategia

VN innovaatiopolittinen selonteko eduskunnalle PDF 440kt

Evaluation of the Finnish National Innovation System

Innovaatioparlamentin ehdotus 2007 PDF 100kt

Media