Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ry
© Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ry
2006 - 2011. Päivitetty 5.2.2011
     Etusivu     Tavoitteet     Toiminta     Keksijöiden tuki     Hallitus     Media     Liity mukaan     Yhteystiedot     SKTS
Ajankohtaista
Maailman henkisen omaisuuden päivät
Konsta-palkinnot
Innovaatioparlamentti
Innovaatiostrategia
IPR-strategia
Seminaarit ja koulutus
Oheisaineistot
Yhteistyöverkosto
Aiemmat
tapahtumat ja ainestot



Keksiminen on prosessina ainutlaatuinen ja monella tapaa hyvin riskialtis. Taitavinkaan yksittäinen keksijä ei voi olla varma taloudellisesta tuloksesta eikä aina edes vaikuttaa sen aikaansaamiseen. Toisin kuin monella muulla luovan työn tekijällä, keksijöillä ei ole tukenaan apurahajärjestelmää tai organisaatiota, joka suoraan tukisi heitä taloudellisesti keksintö-prosessin aikana tai sen jälkeen.


Keksintöä ja toisaalta kirjallista tai taiteellista teosta koskevat lait poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijä saa tekijänoikeuslain nojalla teokseensa maailmanlaajuisen tekijänoikeuden heti teoksen synnyttyä ilman viranomaistoimenpiteitä tai -maksuja. Tällainen oikeus on automaattisesti voimassa teoksen syntymisestä alkaen 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.


Keksijän on toimittava patentti- tai hyödyllisyysmallilain mukaisesti. Keksijä voi saada oikeuden kieltää muita hyödyntämästä  keksintöänsä, vain omien toimenpiteiden ja melkoisten kustannusten tuloksena. Kustannusten ja maailmanlaajuisen monilla kielillä hoidettavan byrokratian lisäksi keksijän on toteutettava kahta täysin ristiriitaista periaatetta:



1) Keksintöä on pidettävä aluksi kokonaan ja sitten mahdollisimman laajasti salassa patentin saamiseksi ja


2) Keksinnölle pitäisi mahdollisimman pian löytää hyödyntäjä, joka entistä harvemmin on nykyään keksijä itse tai ainakaan hän yksin.



Patentin ja hyödyllisyysmallin suoja-ala on alueellisesti rajattu niihin maihin, joissa se on myönnetty. Suoja-aika on rajoitettu 20 vuoteen patentin hakemisesta - edellyttäen kuitenkin, että patentinhakija maksaa ns. vuosimaksut.


Muita luovan työn tekijöitä auttamaan on perustettu eri puolilla maailmaa toimivia yhteisöjä, joiden päätehtävä on kerätä maksut teosten äänittämisestä, esittämisestä ym. käytöstä ja tilittää rahat tekijöille siinä suhteessa kuin heidän teoksiaan on hyödynnetty. Tällaisia Suomessa toimivia organisaatioita ovat mm. Teosto, Kopiosto, Gramex ja Kuvasto. Vastaavia kollektiivijärjestelmiä ei ole keksintötoiminnan taloudellisia edellytyksiä parantamassa.

Perusteet
<<Takaisin I Seuraava>>
Miten keksiminen poikkeaa muusta luovasta työstä ?