Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ry
© Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ry
2006 - 2011. Päivitetty 5.2.2011











Keksiminen on prosessina ainutlaatuinen ja monella tapaa hyvin
riskialtis. Taitavinkaan yksittäinen keksijä ei voi olla varma
taloudellisesta tuloksesta eikä aina edes vaikuttaa sen
aikaansaamiseen. Toisin kuin monella muulla luovan työn tekijällä,
keksijöillä ei ole tukenaan apurahajärjestelmää tai organisaatiota,
joka suoraan tukisi heitä taloudellisesti keksintö-prosessin aikana tai
sen jälkeen.
Keksintöä ja toisaalta kirjallista tai taiteellista teosta koskevat
lait poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kirjallisen tai taiteellisen
teoksen tekijä saa tekijänoikeuslain nojalla teokseensa
maailmanlaajuisen tekijänoikeuden heti teoksen synnyttyä ilman
viranomaistoimenpiteitä tai -maksuja. Tällainen oikeus on
automaattisesti voimassa teoksen syntymisestä alkaen 70 vuotta tekijän
kuoleman jälkeen.
Keksijän on toimittava patentti- tai hyödyllisyysmallilain mukaisesti.
Keksijä voi saada oikeuden kieltää muita hyödyntämästä
keksintöänsä, vain omien toimenpiteiden ja melkoisten kustannusten
tuloksena. Kustannusten ja maailmanlaajuisen monilla kielillä
hoidettavan byrokratian lisäksi keksijän on toteutettava kahta täysin
ristiriitaista periaatetta:
1) Keksintöä on pidettävä aluksi kokonaan ja sitten mahdollisimman laajasti salassa patentin saamiseksi ja
2) Keksinnölle pitäisi mahdollisimman pian löytää hyödyntäjä, joka
entistä harvemmin on nykyään keksijä itse tai ainakaan hän yksin.
Patentin
ja hyödyllisyysmallin suoja-ala on alueellisesti rajattu niihin maihin,
joissa se on myönnetty. Suoja-aika on rajoitettu 20 vuoteen patentin
hakemisesta - edellyttäen kuitenkin, että patentinhakija maksaa ns.
vuosimaksut.
Muita luovan työn tekijöitä auttamaan on perustettu eri
puolilla
maailmaa toimivia yhteisöjä, joiden
päätehtävä on kerätä maksut teosten
äänittämisestä, esittämisestä ym.
käytöstä ja tilittää rahat tekijöille
siinä suhteessa kuin heidän teoksiaan on hyödynnetty.
Tällaisia
Suomessa toimivia organisaatioita ovat mm. Teosto, Kopiosto, Gramex ja
Kuvasto. Vastaavia kollektiivijärjestelmiä ei ole
keksintötoiminnan
taloudellisia edellytyksiä parantamassa.
Perusteet
Miten keksiminen poikkeaa muusta luovasta työstä ?